tuomarikunta

Finnish

Etymology

tuomari +‎ kunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtuo̯mɑriˌkuntɑ/, [ˈt̪uo̞̯mɑ̝riˌkun̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -untɑ
  • Syllabification(key): tuo‧ma‧ri‧kun‧ta
  • Hyphenation(key): tuo‧mari‧kunta

Noun

tuomarikunta

  1. judges (collectively), the judiciary

Declension

Inflection of tuomarikunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative tuomarikunta tuomarikunnat
genitive tuomarikunnan tuomarikuntien
partitive tuomarikuntaa tuomarikuntia
illative tuomarikuntaan tuomarikuntiin
singular plural
nominative tuomarikunta tuomarikunnat
accusative nom. tuomarikunta tuomarikunnat
gen. tuomarikunnan
genitive tuomarikunnan tuomarikuntien
tuomarikuntain rare
partitive tuomarikuntaa tuomarikuntia
inessive tuomarikunnassa tuomarikunnissa
elative tuomarikunnasta tuomarikunnista
illative tuomarikuntaan tuomarikuntiin
adessive tuomarikunnalla tuomarikunnilla
ablative tuomarikunnalta tuomarikunnilta
allative tuomarikunnalle tuomarikunnille
essive tuomarikuntana tuomarikuntina
translative tuomarikunnaksi tuomarikunniksi
abessive tuomarikunnatta tuomarikunnitta
instructive — tuomarikunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tuomarikunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tuomarikuntani tuomarikuntani
accusative nom. tuomarikuntani tuomarikuntani
gen. tuomarikuntani
genitive tuomarikuntani tuomarikuntieni
tuomarikuntaini rare
partitive tuomarikuntaani tuomarikuntiani
inessive tuomarikunnassani tuomarikunnissani
elative tuomarikunnastani tuomarikunnistani
illative tuomarikuntaani tuomarikuntiini
adessive tuomarikunnallani tuomarikunnillani
ablative tuomarikunnaltani tuomarikunniltani
allative tuomarikunnalleni tuomarikunnilleni
essive tuomarikuntanani tuomarikuntinani
translative tuomarikunnakseni tuomarikunnikseni
abessive tuomarikunnattani tuomarikunnittani
instructive — —
comitative — tuomarikuntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tuomarikuntasi tuomarikuntasi
accusative nom. tuomarikuntasi tuomarikuntasi
gen. tuomarikuntasi
genitive tuomarikuntasi tuomarikuntiesi
tuomarikuntaisi rare
partitive tuomarikuntaasi tuomarikuntiasi
inessive tuomarikunnassasi tuomarikunnissasi
elative tuomarikunnastasi tuomarikunnistasi
illative tuomarikuntaasi tuomarikuntiisi
adessive tuomarikunnallasi tuomarikunnillasi
ablative tuomarikunnaltasi tuomarikunniltasi
allative tuomarikunnallesi tuomarikunnillesi
essive tuomarikuntanasi tuomarikuntinasi
translative tuomarikunnaksesi tuomarikunniksesi
abessive tuomarikunnattasi tuomarikunnittasi
instructive — —
comitative — tuomarikuntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tuomarikuntamme tuomarikuntamme
accusative nom. tuomarikuntamme tuomarikuntamme
gen. tuomarikuntamme
genitive tuomarikuntamme tuomarikuntiemme
tuomarikuntaimme rare
partitive tuomarikuntaamme tuomarikuntiamme
inessive tuomarikunnassamme tuomarikunnissamme
elative tuomarikunnastamme tuomarikunnistamme
illative tuomarikuntaamme tuomarikuntiimme
adessive tuomarikunnallamme tuomarikunnillamme
ablative tuomarikunnaltamme tuomarikunniltamme
allative tuomarikunnallemme tuomarikunnillemme
essive tuomarikuntanamme tuomarikuntinamme
translative tuomarikunnaksemme tuomarikunniksemme
abessive tuomarikunnattamme tuomarikunnittamme
instructive — —
comitative — tuomarikuntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tuomarikuntanne tuomarikuntanne
accusative nom. tuomarikuntanne tuomarikuntanne
gen. tuomarikuntanne
genitive tuomarikuntanne tuomarikuntienne
tuomarikuntainne rare
partitive tuomarikuntaanne tuomarikuntianne
inessive tuomarikunnassanne tuomarikunnissanne
elative tuomarikunnastanne tuomarikunnistanne
illative tuomarikuntaanne tuomarikuntiinne
adessive tuomarikunnallanne tuomarikunnillanne
ablative tuomarikunnaltanne tuomarikunniltanne
allative tuomarikunnallenne tuomarikunnillenne
essive tuomarikuntananne tuomarikuntinanne
translative tuomarikunnaksenne tuomarikunniksenne
abessive tuomarikunnattanne tuomarikunnittanne
instructive — —
comitative — tuomarikuntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tuomarikuntansa tuomarikuntansa
accusative nom. tuomarikuntansa tuomarikuntansa
gen. tuomarikuntansa
genitive tuomarikuntansa tuomarikuntiensa
tuomarikuntainsa rare
partitive tuomarikuntaansa tuomarikuntiaan
tuomarikuntiansa
inessive tuomarikunnassaan
tuomarikunnassansa 		tuomarikunnissaan
tuomarikunnissansa
elative tuomarikunnastaan
tuomarikunnastansa 		tuomarikunnistaan
tuomarikunnistansa
illative tuomarikuntaansa tuomarikuntiinsa
adessive tuomarikunnallaan
tuomarikunnallansa 		tuomarikunnillaan
tuomarikunnillansa
ablative tuomarikunnaltaan
tuomarikunnaltansa 		tuomarikunniltaan
tuomarikunniltansa
allative tuomarikunnalleen
tuomarikunnallensa 		tuomarikunnilleen
tuomarikunnillensa
essive tuomarikuntanaan
tuomarikuntanansa 		tuomarikuntinaan
tuomarikuntinansa
translative tuomarikunnakseen
tuomarikunnaksensa 		tuomarikunnikseen
tuomarikunniksensa
abessive tuomarikunnattaan
tuomarikunnattansa 		tuomarikunnittaan
tuomarikunnittansa
instructive — —
comitative — tuomarikuntineen
tuomarikuntinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.